Uutiset

1 / 6

2 / 6

Arkkitehti Pia Ilonen (vasemmalla) yhdessä arkkitehtien Karoliina Hopun (keskellä) ja Anu Tahvanaisen kanssa Tallin toimistossa

3 / 6

4 / 6

5 / 6

6 / 6

Jätkäsaaren laatukriteerit näkyvät myös julkisivuissa

maalis. 13, 2017

Tiiviillä kaupunkirakenteella pyritään luomaan eläviä alueita, joissa asumisen ja liikenteen ympäristövaikutukset on minimoitu. Elävä alue koostuu aina ihmisistä, palveluista ja toiminnoista. Kun alueella asuu riittävästi ihmisiä, on sen kaupoilla, kahviloilla ja muilla palveluilla mahdollisuus menestyä. Kaupungit muuttuvat. Esimerkiksi Helsingissä kaksi vanhaa satama-aluetta on muuntumassa kovaa vauhtia asuin- ja liikekeskuksiksi.

Finlandiasta Jallukkaan Tallin tahdissa

Pia Ilonen on toiminut arkkitehtinä 25 vuotta ja on yksi arkkitehtitoimisto Tallin perustajista. Toimisto perustettiin Lasipalatsin peruskorjauksen suunnittelua varten. Lasipalatsi on historiallinen, Helsingissä keskeisellä paikalla sijaitseva rakennus. Arkkitehtitoimisto Tallissa työskentelee 11 arkkitehtiä ja 2 sisustusarkkitehtiä ja se on keskittynyt vaativien kohteiden, kuten esimerkiksi Finlandia-talon ja historiallisten rakennusten peruskorjauksiin. Koulut, päiväkodit ja myös asuinrakentaminen kuuluvat kohdevalikoimaan.

Pia Ilonen ja Talli ovat olleet toteuttamassa niin sanottua asuinkerrostalon raakatilakonseptia, jossa huoneiston ostaja hankkii asuntonsa ulkoseinät ja päättää muusta, kuten esimerkiksi tiloista ja materiaaleista itse.

“Asuinrakentamisessa olemme valtavirtatuotannon sijaan keskittyneet erikoislaatuisiin hankkeisiin, kuten Jätkäsaareen rakennettavaan Jallukkaan. Se on Elmun eli elävän musiikin säätiön vuokratalo musiikin ammattilaisille”, kertoo Pia Ilonen.

Tallin ja Elmun yhteistyö Jallukan suunnittelussa alkoi seitsemän vuotta sitten. Rakennuttajakumppaniksi Elmu sai myöhemmin Y-säätiön. Helmikuussa 2017 rakennus on jo koko korkeudessaan ja siihen asennetaan julkisivuverhoilua.

Kun ruosteesta tulee kaunista

Jallukan julkisivut länteen ja Malagankadulle verhoillaan Ruukin Cor-Ten-julkisivuprofiileilla. Cor-Ten on säänkestävä pinnoittamaton teräsverhoilu, joka patinoituu ajan saatossa muodostaen suojaavan pinnan.

“Julkisivuissa on käytetty myös käsinlyötyä tanskalaista tiiltä ja betonia. Teräsjulkisivuksi valittu Cor-Ten sopii erittäin hyvin muusikoiden ja roudareiden taloon. Onhan se vähän hevinpää ja rouhevampaa. Kokonaisuus ratkaisee, ei yksi materiaali,” toteaa Pia Ilonen.

Cor-Ten ei ole kovin yleinen julkisivumateriaali suomalaisissa asuintaloissa. Cor-Tenia voi kuitenkin nähdä muun muassa Helsingissä Sitran tornitalon julkisivussa ja Pauligin Vuosaaren tehtaassa. Pohjoissuomalaisille se on tuttu Oulun kaupungin ympäristötalon julkisivusta. Uusia julkisivuja suunniteltaessa arkkitehdit saavat apua tuotteen valmistajilta - niin myös Jallukassa.

“Saimme Ruukilta hyvää suunnitteluapua muun muassa kiinnitysdetaljien suhteen. Olemme aina yhteydessä materiaalien valmistajiin ja mitoitus tehdään yhteistyössä”, kertoo Pia Ilonen.

Kunnilla kaitsijan rooli

Uudet suuret asuntoalueet, kuten Jätkäsaari, tuovat arkkitehdeille työtä. Pia Ilonen näkee lähes yhdellä kertaa rakennettavissa alueissa myös riskejä. On oltava tarkkana ja huolehdittava siitä, että alueesta tulee toimiva ja elävä sekä visuaalisesti eheä.

“Aluksi Jätkäsaari vaikutti hieman villiltä länneltä kun kaikki rakennukset ovat erilaisia, mutta mitä pidemmälle alue rakentuu, sitä enemmän rakennukset sulautuvat toistensa muotoon”, toteaa Pia.

Suunnittelijat eivät päätä vapaasti millaisiksi alueet rakennetaan. Kaupunkien suunnalta tuleva ohjaus rakentamiseen on yksityiskohtaista. Määräyksissä ohjataan muun muassa julkisivumateriaalit ja värit, kerrosten määrä ja asuinneliöt.

“Neuvottelemalla saadaan kuitenkin erilaista ja monipuolista ilmettä myös julkisivuihin, kuten Jallukkaan on onnistuttu saamaan”, Pia Ilonen valaisee.

Vähemmän betonia, enemmän vaihtoehtoja

Eri aikakausina rakennetut alueet ovat erilaisia. Esimerkiksi 1990-luvun lopulla rakennettujen talojen julkisivut ovat usein maalattua betonia. Tänä päivänä korkean laatukriteerien alueilla, kuten Jätkäsaaressa julkisivut verhoillaan. Yksi asia on ja pysyy. Asunnot ovat lähes samasta muotista, ydinperheen asuntoja.

“Toivoisin, että trendi olisi hitaasti menossa kohti sitä, että asukkaille on enemmän vaihtoehtoja. On olemassa erilaisia ihmisiä, elämän vaiheita ja ruokakuntia”, Pia Ilonen sanoo.

Asuntoasioista päättävät poliitikot, lautakunnat ja kaavoittajat, joiden päätöksiltä toivoisi ohjausta siihen suuntaan, että vallitsevat rakennustekniikat ja materiaalisidonnaisuus saataisiin murretuksi. Suomessa betonielementtirakentaminen on liian keskiössä.

Sääntely ei Pia Ilosen mielestä ole pelkästään mörkö ja luovuutta rajoittava tekijä.

“Suomalaisessa rakentamisessa on hyvää se, että se tuottaa korkeatasoisia alueita. Siihen vaikuttavat ohjaus ja sääntely. Eräs kaavoittaja totesi, että sääntelyä ei tarvittaisi jos kaikki suunnittelijat olisivat hyviä.