BIM-tietomallin käyttö on digitalisuuden kärkeä rakentamisessa. Perinteistä suunnittelua nopeampana ja paremmin hallittavana se on myös muutoksissa vähemmän stressaavaa. BIM - Building Information Model - rakennuksen tietomalli on rakennuksen ja rakennusprosessin koko elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Sen hyödyntäminen on avoinna aina rakentamisen aloituksesta rakennuksen purkuvaiheen kierrätyspäätöksiin.

”Kolmiulotteinen kuva rakennuksesta ei vielä ole BIM, vaan kuvaan tarvitaan vielä data, tieto siitä mitä rakennuksessa on käytetty ja vasta silloin voidaan puhua tietomallin hyödyntämisestä. BIM-tietomalliin voi liittää tietoa kaikesta, aina rungosta, julkisivutuotteisiin ja vaikkapa talotekniikkaan”, valaisee Pasi Kivimäki.

Swecon BIM-asiantuntijana vuodesta 2002 lähtien toiminut Pasi Kivimäki on lapsesta asti ollut kiinnostunut pienoismalleista ja on siinä suhteessa onnekas, että ne kuuluvat myös hänen työhönsä – nykyisin digitaalisena.

”Olen ihmisenä sellainen, että haluan kehittää koko ajan uutta ja se, että olen BIM-tietomallin peruskäyttäjään nähden askeleen edellä, hyödyttää ennen kaikkea asiakkaitamme”, hän toteaa.

Perusta hyvässä kirjastossa

BIM-tietomalliin tuotteet haetaan tuotekirjastoista, jotka ovat suunnittelijoiden työn sujumisen kannalla ihan ytimessä. Millaisen kirjaston kanssa työ sujuu, entä tökkii?

”Hyvän kirjaston ominaisuutena on se, että oleellinen tieto on aina mukana ja kaikki tieto on ajantasaista.  Liiallinen, sellainen tieto, jota suunnittelija ei tarvitse, hidastaa käyttöä”, painottaa Pasi Kivimäki.

Ruukin tuotteet ovat jo aiemmin olleet saatavilla Revit, Autocad ja Archicad.-suunnitteluohjelmissa ja syksystä 2020 alkaen myös Teklan suunnitteluohjelmassa. Pasi Kivimäki kertoo osallistuneensa Ruukin tuotteiden vientiin Teklaan ja kertoo tämän kehitysaskeleen parantaneen Ruukin tuotteiden käyttöä roimasti.

Työkalu vaihtoehtojen vertailuun

Arkkitehdin suunnitelma ja rakentamisen määräyksen tahdittavat hyvin usein suunnittelijan työtä. Jos käytettäviä komponentteja ei kuitenkaan ole määritelty kovin tarkkaan, nousee BIM-tietomallin käyttö uuteen arvoon.

”Ideaalitilanteessa asiakas on määritellyt rakennukseen tulevien komponenttien minimivaatimukset ja tällöin suunnittelija voi tehdä eri tuotteilla toteutettuja vaihtoehtoja ja löytää asiakkaan kanssa parhaimman vaihtoehdon. Kun vielä tuotteiden hinnat tiedetään, voidaan hintalappu selvittää saman tien. Niin ja jos muutoksia tulisi, niin ne ovat tietomallia käyttäen näppärä tehdä”, sanoo Pasi Kivimäki.

Etuja laajemmalle joukolla

BIM siis nopeuttaa ja tarkentaa suunnittelijan työtä ja varsinkin muutostilanteissa se lievittää muutostuskaa. BIM-tietomallista hyötyvät myös tuotevalmistajat ja rakentajat.

Rakentamisen tuotteita valmistavat yritykset voivat tietomallin käytön vuoksi keskittyä olennaiseen eli valmistukseen ja laatuun. Tuotannonsuunnittelun tarvitsema tieto, mitoitustyö tuotetaan suunnittelutoimistossa.

Rakentajalle BIM taas tuo tarkkuutta, ennustettavuutta ja työmaalogistiikkaan järjestelmällisyyttä. Järjestelmän tuottama tieto kertoo komponenttien asennuspaikat ja asennusaikataulun. Kun komponenttien asennusjärjestys tiedetään, voidaan ne tilata ja toimittaa työmaalle sen mukaisesti. Tämä tekee varastoinnista järjestelmällistä ja erityisesti siitä on etua tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla, jossa tilaa varastointiin ei yksinkertaisesti ole.

Suurprojektit mukaan

BIM on ollut suurten rakennusprojektien keskeinen työvälinen koko 2000-luvun ja sen käyttö on yleistymässä kaiken kokoisissa projekteissa, myös niissä joissa on useita toimijoita.

Suunnittelija luo pohjamallin ja projektiin osallistuvat tuovat komponenttinsa siihen. BIM-tietomalli tavallaan kasvaa projektin edetessä, kun tuotteiden määrä siinä kasvaa alkuvaiheen rungon tiedoista rakennuksen verhoilun dataan. Tietomallin käyttö toimii myös läpinäkyvänä kommunikointivälineenä osapuolten välillä.

”BIM-tietomallia kannattaa hyödyntää myös kansainvälisissä suurprojekteissa, jossa sen käyttö on koko ajan yleistymässä. Suurissa projekteissa, esimerkiksi tehdas- tai voimalaitosprojekteissa malli pilkotaan osiin, jotta sitä on helpompi käyttää” kertoo Pasi Kivimäki.

Kansainvälinen IFC-tiedonsiirtostandardi edistää kansainvälistä suunnitteluyhteistyötä, sillä se mahdollistaa suunnitteluohjelmasta riippumattoman tietojen siirron. Esimerkiksi Ranskassa Autocadilla suunnitellun mallin tuottama tieto on käytettävissä suomalaisen suunnittelutoimiston Revit-ohjelmistossa.

Koulutuksella rannattomampaa horisonttia

Pasi Kivimäen mielestä BIM-tietomallin käyttöön pitäisi panostaa entistä enemmän. Hän on myös huomannut, että niin sanottu diginatiivisukupolvi aina ole BIM-tietomalli käytössä se vahvin lenkki. Syy ei ole nuorissa, vaan koulutuksessa, jossa ei vielä nähdä kaikki tietomallin tuomia mahdollisuuksia.

”Mahdollisuuksia, joita ei vielä kunnolla tajuta liittyvät koko rakennuksen elinkaareen. Usein BIM-tietomallin käyttö päättyy, kun rakennus valmistuu, vaikka silloin olisi olemassa valmis malli, johon voidaan tuoda mitä tietoa, dataa hyvänsä. Esimerkiksi vaikka rakennuksen ylläpidon ja huollon tarvitsemaan tietoa”, hän päättää.