Jyrkkälä pesi kasvonsa

kesä 18, 2018

Jyrkkälän asuinalue rakennettiin 1970-luvun taitteessa vastaamaan kasvavaan asuntotarpeeseen. Jyrkkälä sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Turun keskusta ja on kuuden hehtaarin ja 17 kerrostalon muodostama asuinalue.

Alueen kaikki 17 kerrostaloa kuuluvat kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkäläpolkuun ja niiden korjaushanke saatiin valmiiksi keväällä 2018. Virallisia valmistumisjuhlia vietettiin 26.5.2018.

”Aika vauhdikasta elämä täällä on välillä ollut, mutta nyt tämä alue on kyllä pessyt kasvonsa”, kommentoi taksinkuljettaja aluetta.

Lähes 50 vuotta Jyrkkälällä oli lähiöleima otsassaan. Asuntoja on toki kunnostettu sisältä, mutta ulkokuoreen, julkisivuun puututtiin tosi teholla vuonna 2014, jolloin remontti alkoi.

Kiinteistöosakeyhtiö Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Marjatta Roth kertoo, että 1300 asukkaan alueen ilme on muuttunut betonin harmaasta kasarmimaisuudesta kylämäiseksi.

”Saneerausprojektissa on luotu parasta mahdollista ympäristöä, enää ei voi puhua lähiöstä, koska tämä ei muistuta lähiötä. Jyrkkälästä on tullut oma pikku-kaupunkinsa”, toteaa suunnittelusta vastannut arkkitehti Kimmo Kuismanen Case Consult -arkkitehtitoimistosta.

Kestävän kehityksen mukainen ideologia ohjasi Jyrkkälä-projektia: tehdään tasokasta, joka kestää pitkälle tulevaisuuteen.

Jokaiselle kotitalolle identiteetti

Jokainen kerrostalo on saanut uuden julkisivun. Materiaaleina niin on käytetty rappausta, keraamisia laattoja ja Cor-Ten terästä.

Jyrkkälänpolun vaatimus uusille julkisivuille oli, että niiden tulee olla koeteltuja, toimivia ja helposti huollettavia. Remontin laajuus vaihteli taloittain. Joissakin taloissa julkisivulevyjen poisto ja uusi rappaus riittivät, toisissa myös eristeet piti vaihtaa.

“Ideana oli, että jokainen talo saneerattiin erinäköiseksi. Nyt jokaisella alueella asuvalla on oma persoonallinen kotitalonsa”, kertoo Kimmo Kuismanen.

Rakennukset saneerattiin talo talolta. Projektin ollessa täydessä vauhdissa huomattiin, että julkisivuihin olisi hyvä saada entistä enemmän monimuotoisuutta. Suunnitelmaa muutettiin ja niin kolmeen kerrostaloon tuli Cor-Ten-teräsjulkisivukasetit. Allianssimallissa tämä on mahdollista.

Idea Cor-Tenilla verhoillusta julkisivusta tuli arkkitehti Kimmo Kuismaselta. Teräsjulkisivu sopii hänen mukaansa mainiosti laivanrakennuskaupunkiin ja korostaa kaupungin omaa identiteettiä.

”Olin innoissani kun arkkitehti ehdotti sitä. Lähistöllä on toiminut myös rautatehdas ja se on osa turkulaisuutta, joten se sopii tänne. Cor-Ten on hieno materiaali, ihastuin siihen heti kun sitä aikoinani ensi kerran näin” kehuu Marjatta Roth.

 

Allianssimalli mukautuu parhaimpaan

Alueen kunnostus toteutettiin allianssimallilla. Siinä tilaaja, suunnittelija, rakentaja ja asukkaat yhdessä suunnittelevat kohteen ja sitä voidaan muuttaa tarvittaessa. Esimerkiksi jos huomataan, että julkisivuille löytyy parempi vaihtoehto, kuten Jyrkkälän kohdalla kävi, voidaan sitä muuttaa projektin aikana.

”Allianssimallissa osaavat ihmiset kokoontuvat projektin erivaiheissa päättämään mitä seuraavaksi tehdään. Päätökset perustuvat aina tarpeille, ei olettamuksille. Malli on hyvin opettavainen kaikille osapuolille”, kertoo Kimmo Kuismanen.

Allianssimalli soveltuu Kuismasen mukaan yksittäisten kohteiden sijaan suurempiin kokonaisuuksiin, kuten juuri Jyrkkälään. Hän toteaakin, että:

”Kun perinteisessä projektissa pyritään täyttämään sopimus eli tehdään mitä sovitaan, niin allianssimallissa seurataan projektin kehitystä ja opitaan.”

Kimmo Kuismanen on vakuuttunut, että allianssi-mallilla saadaan parempi ja kestävämpi ympäristö, kuin perinteisesti toteutetuilla työtavoilla. Usein allianssimallilla toteutettu on myös taloudellisempi ja sen suurin etu joustavuudessa. Cor-Tenin lisäksi mallin joustavuus toi aurinkopaneelit Jyrkkälään, vaikka alkuvaiheessa ne osoittautuivat liian kalliiksi.

”Kun tilannetta aurinkopaneelien kohdalla myöhemmässä vaiheessa tarkasteltiin uudestaan, oli teknologia parantunut ja hinnat tulleet alas. Nyt kaksi julkisivua on verhoiltu aurinkopaneeleilla. Ilman allianssimallia ne olisivat jääneet toteuttamatta”, iloitsee Marjatta Roth.

 

Sosiaalinen menestys

Alueen asukkaan osallistuivat suunnitteluun Charrette-pajoissa, joissa he kertoivat näkemyksiään ja toiveitaan alueen toteutukseen.

”Asukkailta kerättiin se hiljainen tietämys, jota perinteisillä tavoille ei olisi saatu tietoon. Osallistuminen on varmasti vaikuttanut myös asukastyytyväisyyteen. Erikoista on se, että asukastyytyväisyys kohentui jo remontin aikana, kun yleensä se laskee remontista aiheutuvista haitoista johtuen”, toteaa Kimmo Kuismanen.

Suomessa kaupunginosia ja lähiötä tulisi saneerata kokonaisuuksina, ei talo kerrallaan. Kuismanen huomauttaa myös, että projektin onnistumiseen vaikutti myös se, että tilaaja oli hyvä ja osasi koota hyvän allianssin asukkaiden parhaaksi.

”Tässä ei ollut kysymys vain julkisivuremontista, vaan tavoitteena oli myös alueen arvostuksen nosto ja asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Kohentunut alue on nostanut jo nyt asukkaiden omaa aktiivisuutta”, kertoo Marjatta Roth.

”Olen pitänyt tästä projektista ja toimintamallista, eikä tällaista ei ole Suomessa ennen tehty. Alueen houkuttavuus on noussut. Myös tekeminen on lisääntynyt ja kolmannen sektorin toimijoita on asettunut Jyrkkälään. Olen jo nyt ylpeä siitä mitä olemme saaneet aikaiseksi”, toteaa Kimmo Kuismanen.

Jyrkkälässä tehtiin ainutlaatuista ja luotiin pohja tulevilla allianssihankkeille.

”Tätä korjaushanketta valmisteltiin pitkään suurin odotuksin. Nyt voin sanoa, että onnistuimme tavoitteissamme. Alueen arvostus ja asukkaiden tyytyväisyys on lisääntynyt. Hanke myös toteutui aikataulussa ja kustannusraamissa”, summaa Marjatta Roth.

Arkkitehtisuunnittelu Kimmo Kuismanen ja Yrjänä Vuojala, Ab CASE consult Ltd.

17 talon julkisivujen kunnostamisesta vastasi Consti

Uusimmat uutiset