Teräsharkko Kruunuvuorenrannan näköalapaikalle

tammi 02, 2019

Teräsrakenne -lehdessä 4/2018 julkaistu artikkeli.
Kuvat: Pekka Vuola
Teksti: Arto Rautio


Kun asuntomarkkinat toimivat asukkaiden ehdoilla, voi asukas aidosti valita, millaisiksi hänen kotinsa rakennetaan. EKEn Loft-asunnoissa asukas on nostettu toteutuksen ohjaajaksi. Ruukin toimittama teräsrunko auttaa tekemään asukaslähtöisiä koteja Kruunuvuorenrannan näköalapaikalle parhaillaan rakennettavassa As Oy Harkossa.

Loft-asuntojen perusideaan kuuluu avara, korkea ja valoisa muunneltava tila. Perinteisesti loft-asuntoja on tehty mm. vanhoihin teollisuuskiinteistöihin. Uudistuotannossa loft-ideaa on hyödyntänyt EKE-Rakennus, joka on ennen Helsingin Kruunuvuorenrantaa rakentanut loft-kerrostaloasuntoja jo Vantaalla. AsOy Helsingin Harkko valmistuu tulevien Kruununsiltojen toisen pään ja niillä kulkevan ratikkalinjan kupeeseen.

-Tunnustaudun EKEssä yhdeksi loft-idean taustahahmoksi. Asuntotuotanto on ollut aika vaihtoehdotonta. Asuntoja ja niiden sisätiloja tehdään yleensä standardiajattelusta lähtien. Loftissa asukas voi tehdä asunnon oman mielensä mukaan, ja muuttaa asuntoa tarpeiden muuttuessa. Kehitimme idean uudistuotantoon vanhoja lofteja tutkittuamme. Rakennuksissa ovat kiinteitä asuntojen ja yhteisten tilojen väliseinät, itse asunnot ovat erittäin muuntojoustavia, esittelee EKE-Rakennuksen tekninen johtaja Pasi Heikkonen.

-Jokainen asukas maalaa tavallaan sellaisen taulun kuin haluaa. Konseptin asunnoissa on korkea huonekorkeus, isot ikkunat ja yhtenäinen väliseinätön tila. Asukas voi päättää, tehdäänkö asuntoon parvi ja kevytväliseiniä vai ei, miten eteinen ja keittiö tehdään vai jätetäänkö kalusteiden hankinta asukkaalle sekä valita mille pinnalle rakenteet jäävät sekä pintamateriaalit. Tätä ideaa lähdimme esittelemään Helsingin kaupungille yhdessä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin Pia Ilosen kanssa. Saimme Kruunuvuorenrannasta tontin, jossa on upeat merinäköalat, ja tämä ns. puolihitashanke jalostui sitten työmaaksi, Heikkonen jatkaa.

Harkko_!cid_image009_jpg@01D47AA1

Loft-asunnon sisäilme voi olla valmiina vaikkapa tällainen. Tässä asuntoon ei siis ole tehty parvea eikä väliseiniä. Iso ikkunaseinä ja parveke avautuvat merelle.

-EKE on jo 60-vuotias perheyhtiö, jokaon koko historiansa ajan tehnyt vähän erilaista. Tässä kohderyhmä ovat henkilöt, jotka haluavat vähän muuta, Heikkonen tiivistää.

Pia Iloselle uusloft-tuotanto on tuttua jo noin 10 vuoden takaa Saton kanssa Arabianrantaan toteutun pilottikohteen myötä. Sen jälkeen itsekin uusloft-asunnossa asuva Ilonen on esitellyt ajatusta eri tahoille sekä Arabianrannassa että esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa. Niinpä hän lähti hyvin innolla yhteistyöhän ideaa toisaalla jo toteuttaneen EKEn kanssa, kun tähän tuli mahdollisuus. Kruunuvuorenrannassa kahden organisaation tieto ja osaaminen yhdistyy ja jalostuu.

Harkko_2018_10_29_05713
EKE-Rakennuksen tekninen johtaja Pasi Heikkonen ja arkkitehti Pia Ilonen Arkkitehti- ja muotoilutoimisto Tallista ovat tyytyväisiä Helsingin Kruunuvuorenrantaan valmistuviin uusloft-asuntoihin. Teräsrunko tuki kohteessa hyvin loft-ajatuksen toteutumista. Taustalla näkyvät puulevyt vaihtuvat työn edetessä asuntojen korkeiksi merenpuoleisiksi ikkunaseiniksi. Keskirivin kohdalla näkyvät parvekkeiden teräsrakenteet. Asunnon parvekkeen lattian on siis alemman ja katto ylemmän teräsrakenteen kohdalla. Ikkunaseinät on jaettu kahteen osaan, joiden välissä on liimapuupalkit.

Ilonen korostaa, että rakenteiden pitää tukea muunneltavuutta ja unelmien toteuttamista. Hän on erittäin innostunut siitä, että As Oy Harkon runko päätettiin toteuttaa teräspilareihin ja -palkkeihin perustuvalla rungolla. Toisenlaisessa asuntoideassa perinteisestä poikkeava runkomateriaali tukee hyvin arkkitehdin ajattelua.

-Aiempia loft-taloja tehdessä huomasimme, että betonirakentaminen on yllättävän hidasta etenkin korkeissa tiloissa. Teräs tarjosi meille nopeutta ja suurta muuntojoustavuutta. Pääsimme teräksellä halutun kaltaiseen huoneistojakoon ja muunneltavuuteen, Heikkonen summaa.
 

Tee mitä haluat -koti

Kruunuvuorenrannan Harkossa teräspilarit ja WQ-palkit kulkevat väliseinien suuntaisesta. Palkit ovat noin 5,5 metriä pitkiä. Ontelolaatat asennetaan palkeille väliseinästä väliseinään asunnon lattian ja katon kohdalle. Yksi pilarilinja kulkee väliseinän keskellä. Asuntojen väliseinät tehdään muuraamalla. Näillä perusratkaisuilla on mahdollista tehdä iso parvi haluttuun kohtaan asuntoa, sekä lisäksi vaikka yhdistää kaksi asuntoa toisiinsa helposti puhkaisemalla aukko väliseinään. Rakenteet on mitoitettu niin, että asunnon lattiapinta-alasta 2/3 voi olla parvella. Perusasunnossa parvi on 2,2 metriä korkeaa tilaa. Ylhäällä on kaavan ajatusta noudattaen sisäänvedettyjä ”omakotitaloja”, joissa huonekorkeus on 3 metriä, ja asuntoihin liittyy laajat kattoterassit.

-Ihmisten on usein vaikea hahmottaa valmiista asunnon pohjakuvasta, miten asuntoa voisi muunnella itselle sopivaksi. Nyt asuntoa voi rakennella hiljalleen vaikka lisäämällä kevytväliseiniä, kun lapset haluavat omat huoneet. Olennaista tässä on, että asunnon pohjaratkaisua on mahdollista muuttaa pitkin matkaa. Arkkitehtisuunnittelussa on lähdetty noin 50 m2 asuntoyksiköistä ja korkeista tiloista loft-periaatteella. Niitä on aseteltu riviin ja katsottu sitten, miten L-malliseen massaan asettuvat portaat, yhteiset tilat yms. asiat. Siitä tulee komeaa arkkitehtuuria luonnostaan, mutta tietysti kaupungin kanssa on hiottu esimerkiksi julkisivuja yhdessä. Loft ei ole mitään luksusasumista, vaan tarjoaa edullista ja helposti muokattavaa asuintilaa. Mielestäni loft tarjoaa asukkaille paljon helpommat mahdollisuudet toteuttaa toiveensa kuin esimerkiksi ryhmärakennuttaminen, Pia Ilonen kiteyttää.

Käytännössä asuntojen pohja-ala on pääosin 51,5 m2. Tontin ja rakennuksen muodon sekä kaavamääräysten takia tehdyissä sisäänvedetyissä osassa lattia-ala on suurempi. Muutamaan asuntoon liittyy lisäksi erillinen reilun 20 m2 työtila. Asuntojen wc- ja pesutilat on sijoitettu valmiiksi luhtikäytävän puolelle talotekniikkakuilujen viereen.

-Perinteisesti asukas voi vaikuttaa joihinkin sisustuksen pikkuratkaisuihin. Tässä vaikutusmahdollisuus on suurempi. Asukas voi tilata parven, keittiön tai ostaa viimeistellyn asunnon meiltä rakennusvaiheessa tai muokata asuntoa ns. raakavalmiista tasosta myöhemmin - toki erikseen tarvittavat luvat hakien ja tekijät palkaten. Asukkaille annetaan osana pakettia jälkirakennusohjeet. Kylpyhuoneet teemme aina valmiiksi. Näin asunto on terveellinen, turvallinen ja asumisvalmis asukkaalle luovutettaessa, Heikkonen kuvaa konseptia.

-Jätän mielelläni kodin toteuttamisen asukkaalle itselleen. Olen tässä kiinnittänyt huomiota yhteistilojen viihtyvyyteen sekä esimerkiksi siihen, miltä tuntuu tulla kotiin. Rakennusten materiaalien tulee olla siksi laadukkaita ja ulkotilojen miellyttäviä. Harkko on luhtitalo. Koen luhtitalossa asumisen rivitalossa asumiseen verrattavana kokemuksena. Asunnoissa tärkeää ovat suuret merenpuoleiset ikkunat parhaassa ilmansuunnassa. Kattotasolla olevan saunan ulkotiloista ja isoilta terassialueilta avautuu avara merihorisontti sekä hyvät näkymät Suomenlinnan ja Kauppatorin ja Kaivopuiston suuntaan, Ilonen jatkaa.

-Haluan tuottaa mahdollisimman edullisia asuntoja. Siksi olisi kiva joskus toteuttaa hanke, jossa tontissa on neljä nurkkaa. Tämä Kruunuvuorenrannan tontti on upea, mutta ei toteutukselle rationaalisin. Rakennusmassa on istutettu herkälle tontille käyttäen julkisivuissa tummaa muurausta ja vaaleampia puupintoja. Rakennukset istuvat osaksi koko Kruunuvuoren merellistä julkisivua. Itse olisin tehnyt aurinkosuojat teräsritilöistä, mutta keskusteluissa kaupungin kanssa ne vaihtuivat myös ihan tyylikkäiksi puurimoiksi. Yläosassa rakennusmassa on vaatimusten mukaisesti vedetty sisään pääjulkisivulinjasta. Siellä on korkeudeltaan perusasuntoja hieman matalampia sisään vedettyjä ”erillistaloja”. Harkossa on kuusi kerrosta, mutta viiden metrin huonekorkeuksien takia kokonaisuus on tavanomaista 6-kerroksista taloa korkeampi, Ilonen lisää.
 

Teräs laajentaa loftin käytettävyyttä

Pasi Heikkonen kertoo EKEn hakeneen kohteelle rakennesuunnittelijoita arkkitehtiluonnosten kanssa. Tarjoajilta pyydettiin myös ideaa rakenteesta. Tiedossa oli, että isot betonielementit pitäisi kääntää työmaalla ennen nostoa, mikä osaltaan lisää rakennusaikaa. Teräsvaihtoehto nousi pintaan keskusteluissa Swecon kanssa.

-Huomasimme, että teräksessä on erittäin paljon ideaa, Heikkonen sanoo.

-Teräsrakenteet laajentavat loftin käytettävyyttä ja luovat kiinnostavan rakenteellisesta arkkitehtuurista lähtevän kokonaisuuden. Tykkään tehdä töitä insinöörien kanssa, ja että rakenteita ei peitetä. Tässä tehdään samanlaisia palikoita päällekkäin, mikä näkyy valmiissa rakennuksessa myös ulospäin, Pia Ilonen kiittelee.

-Teräkseen veivät rakentamisen nopeus ja saatu asuntojen vapaa korkeus. Myös saatavuudessa teräs on ollut tässä parempi vaihtoehto, Heikkonen summaa ratkaisua.

-Kun tapasimme EKEn Pasi Heikkosenkanssa, hän toi selvästi esille, että rakentamistapa, jossa tuodaan suuri määrä kääntökiviä työmaalle, ei häntä oikein innostanut. Niinpä ehdotimme teräspilareihin ja -palkkeihin sekä muurattuihin väliseiniin perustuvaa ajatusta. EKE ”osti” idean, jossa rakentamisen nopeus on hyvää ja asuntojen muuntojoustavuus on suurta. Lisäksi rakenne on hoikempi kuin olisi betonielementiellä näin suuressa huonekorkeudessa, hankkeessa vastaavana rakennesuunnittelijana toimiva Swecon Mikko Horko toteaa.

Harkossa runko tehdään asunnon meren puoleisesta ulkoseinästä luhtikäytävän puoleiseen ulkoseinään kolmella teräspilarilla ja kahdella WQ-palkilla. Luhtikäytävän ulkoreunassa on lisäksi neljäs betonipilaririvi, joka tukeutuu ruostumattomilla putkikonsoleilla betonirungon sisäkuorielementteihin. Välipohjien palkin alalaippojen varassa olevat pääosin 4,50 metriä pitkät ontelolaatat ovat 370 mm paksuja, millä saadaan haluttu kantavuus ja ilmaäänieristävyys hyvin. Rakentamisessa aikatauluetua tuo, että väliseinien muurauksen voi aloittaa jo ennen vesikaton tekoa.

-Jos asukas ottaa vastuulleen asunnonviimeistelyn, jälkirakennusohjeissa on kerrottu mm. seikat, jotka pitää ottaa huomioon askeläänieristyksen teossa, Horko toteaa.

Sweco tuli mukaan, kun rakennuksen massoittelu ja arkkitehdin perusajatus olivat valmiit. Rakennesuunnitteluun toivat erikoisuutta tontin muodon takia tehtävät vinot kulmat sekä kaavan vaatimat ylärakenteiden sisäänvedot. Monimuotoiset nurkat ja kahden rakennusmassan kohtaaminen yhteisellä luhtikäytävällä ovat vaatineet rakennesuunnittelijoilta pohdintaa. Käytännössä kohde on toteutettu kahtena eri rakennusmassana, jotka yhdistyvät niiden välissä olevan terassin kohdalla toisiinsa. Asuntojen perusidea on ollut alusta pitäen korkea tuubimainen tila, joka lähtee sisäpihan puolella olevalta luhtikäytävältä ja avautuu liki koko asunnon korkuisten lasiseinien kautta merelle päin. Etenkin sisäänvetoja, liitoskohtia ja päätyjä koskevat ratkaisut hakivat lopullista muotoaan työn edetessä.

-Tässä on louhitun kallion päältä merelle päin laskeva rinnetontti. Kun seinät ovat pääosin muurattuja, ovat jäykistäville rakenteille tehdyt maanvaraiset anturat ja perustukset järeitä. Merenrannan tuulikuormat jakautuvat tässä vähemmille seinille. Muuten sen puolen suunnittelussa ei ollut mitään erityistä. Kohtuullisen hyvät pohjapaineet säästivät tässä perustuskustannuksissa, Mikko Horko tietää.

Julkisivuissa on käytetty osin sisäkuorielementtejä ja muurausta, osin tiililaattapintaisia betonisandwich-elementtejä. Talotekniikkakuilut on tehty Ruukin pelti-villa-pelti -sandwich-elementeillä, joissa on arkkitehdin valitsema väripinta, luhtikäytävätilaanasunnon ulko-ovien viereen. Huoneistokohtaiset IV-koneet ovat myös tässä asunnonulkopuolella olevassa tilassa. Kuiluajatus tukee ajatusta tehdä perusasunnosta mahdollisimman yksinkertainen ja muunneltava. Talotekniikkakuiluissa on teräsrunko sekäkeskellä pystysuunnassa betonielementti palokatkona.
 

Monella lailla erilainen hanke

EKE:n hakiessa toteuttajakumppania runkoratkaisulle, voittajaksi selviytyi siis Ruukki Construction, jolle kuuluu teräsrungon valmistus tuoteosakauppana sekä teräs- ja betonielementtien asennus. Tuoteosakaupan suunnittelun Ruukki osti Swecolta ja siitä on vastannut Swecon Perttu Hettula.

Mikko Horko kertoo katon sisäänvetojen tuoneen yhden haasteen suunnitteluun, kun rakennuksen runkolinjat vaihtavat paikkaa kesken rakennusmassan. Käytännössä ylös on pitänyt suunnitella seiniä, joilla kuormat siirtyvät alemmille pilareille. Kun statiikkaa laskettiin tarkemmin, vaihdettiin kuormien takia seinälinjoja joissakin kohdissa betonisiksi.

Harkko_2018_10_30_05778
Perttu Hettula (vas.) on vastannut Swecossa Ruukin AsOyHarkon tuoteosakauppaan tilaamasta teräsrakennesuunnittelusta. Mikko Horko on puolestaan toiminut Swecossa As Oy Harkon vastaavana rakennesuunnittelijana EKE-Rakennuksen toimeksiannosta. EKE viehättyi Swecon ehdotukseen teräsrakenteisesta asuinkerrostalosta.

-Pilarit on toimitettu kahden kerroksen korkuisina kokoonpanoina ja jatkos on toteutettu hitsijatkoksella työmaalla. Pilarit ovat poikkileikkaukseltaan neliön muotoisia ja hitsatut WQ-palkit liittyvät pilarin kylkeen lattateräskonsolilla suorassa kulmassa. Pilarikoko ja raudoitusmäärä vaihtelee kuormitustilanteesta riippuen, ja lisäksi osa WQ-palkeista on korotettuja. Perusteräsrunko on verrattavissa pienehkön toimistotalon teräsrunkoon. Teräsrakenteiden suunnittelun haastavuutta lisäsi täydentävien teräsrakenteiden liittyminen runkoon sekä sisäänvedoista aiheutuva geometrian vaihtelevuus, Hettula tiivistää työmaan.

-On hyvä, että Ruukki osti myös omansuunnittelunsa meiltä. Esimerkiksi teräsparvekkeiden liitosmaailmassa virheriski olisi kasvanut, jos työtä ei olisi tehty samassa mallissa. Lujabetonin toimittamien betonielementtien tuotantokuvat ovat myös Swecon tekemät, Horko jatkaa.

-Vastuullamme olivat lujuusmitoitus, detaljit ja konepajasuunnittelu. Alkujaan meiltä pyydettiin tarjousta teräsrungosta asennettuna, mutta neuvotteluissa kokonaisuus kehittyi niin, että vastasimme myös betonielementtien asennuksesta. Päärunko on tyypillinen monikerrosrakenne, mutta liittymäpinnat muihin rakenteisiin eroavat tavanomaisesta. Yhteistyö Swecon kanssa oli tässä tärkeä osa eri rakenteiden onnistunutta yhteensovittamista ja hyvää lopputulosta. Samaten yhteispeli EKEn ja Tallin kanssa on ollut tiiviistä ja miellyttävää, kiittää hankkeesta Ruukissa vastannut liiketoimintajohtaja Samu Pokela.

Harkko_2018_10_30_05802
Liiketoimintapäällikkö Samu Pokela on vastannut Ruukissa As Oy Harkon teräsrunkokaupasta ja -toimituksesta. Pokela kertoo Ruukin tekevän mielellään lisää asuinkerrostalorunkoja, jotka sopivat erittäin hyvin ainakin tällaisiin kohteisiin, joissa halutaan tarjota asukkaille perusbulkkia enemmän.

-Esimerkiksi parvekkeiden tukirungotovat olleet keskimääräistä työläämpiä suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen osalta. Niissä ei ollut mitään valmista mallia pohjalta, vaan ajatus on rakennettu niin sanotusti nollasta. Haastetta lisää, että parvekkeet liittyvät sekä teräs- että betonirunkoon, ja että leveiden ja aika kapeiden parvekkeiden pitää toimia kokonaisuutena asukkaan käytön näkökulmasta ilman rajaavia tukirakenteita, Pokela toteaa.

Harkko_!cid_image008_jpg@01D47AA1
As Oy Harkon rungon teräsrakenteita oli tässä vaiheessa rakentamista hyvin nähtävissä.

-Palkkeja piti esikorottaa, mutta sitäei saanut tehdä yhtään liikaa, liitokset piti miettiä tarkkaan jne., koska pieni heitto näkyisi heti rakenteessa, Vaikka tässä on käytetty vakioliitoksia aina, kun se on mahdollista, vaati niidenkin teko tarkkaa työtä. Oman lisänsä tuo, että tason pinnoitteena käytetään Plaano-tasoitetta eli valuja tehdään vain ontelolaatan ja WQ-palkin väliin, Pokela lisää.

Asuntojen meren puoleiset seinät ovat liki pelkästään Profinin toimittamia ikkunaelementtejä. Kokonaisuudessa on kaksi elementtiä, joiden välissä on liimapuupalkki. Asunnoista päästään parvekkeille alemmassa elementissä olevan liukuoven kautta. Luhtikäytävän puolella on tavallisia ikkunoita.

Harkko_2018_10_29_05771
Asuntoihin kulku tapahtuu pihan puolella olevia luhtikäytäviä pitkin. Talotekniikkakuilut ovat luhtirakenteessa olevia teräsrakenteita, joissa on palokatkoina ovat pystyyn asennetut betonielementit. Julkisivuihin tulee tummaa tiiltä ja puupintoja.

Hettula ja Horko toteavat parvekerakenteiden, jossa itse parvekkeet eivät kuulu Ruukin toimitukseen ja asennus tapahtuu runkotöiden jälkeen, olleen haasteellisia yhteensovituksen kannalta. Materiaalirajapintojen suunnittelussa on täytynyt olla erityisen tarkka ja kiinnityspisteiden sijainnit on täytynyt miettiä huolella. Tämä on yksi asia, jossa samassa Tekla-mallissa työskentelystä on saatu selkeitä etuja.

Harkko_snap_085
Asunto Oy Helsingin Harkko näyttää tällaiselta Swecon Teklalla tekemästä mallista katsottuna.

-Parvekkeen kaksi tukipistettä on rakennuksen puolella betonirungossa tai liittopilarissa ja kaksi parvekkeen ulkoreunalla. Parvekkeen ulkoreuna on kannateltu vetotankojen avulla. Teräsvaihtoehto valittiin, kun betoniparvekkeet olisi pitänyt tukea työn aikana. Näin saatiin työhön hyvä rytmitys. Liitososat on suunniteltu niin, että parvekkeet voi asentaa jälkikäteen, Horko jatkaa.

Harkko_2018_10_29_05728
Asunnon sisätila katsottuna luhtikäytävän puolella olevan ulko-oven luota kohti ikkunaseinää. Asuntojen muuratut väliseinät tuovat etuja sekä rakentamiseen että muunneltavuuteen. Asukas voi halutessaan teettää parven, jonka päälle jää vapaata tilaa 2,2 metriä, ja väliseiniä tai jättää asunnon yhdeksi korkeaksi tilaksi.

-Pilareihin asennettiin konsoliputkia ja puukkoja, jotka menevät pilarien läpi. Parvekkeet kannattavat vetotangot kiinnittyvät liittopilareissa oleviin puukkoihin, Hettula lisää.

-Runkorakenteen mitoituksessa oli huomioitava jokaisen huoneiston osalta lähes kahden kerroksen kuormat, sillä parven saa tehdä vapaasti luhtikäytävän tai ulkoseinän puoleiselle seinälle ja sen koko voi olla 2/3 lattia-alasta, Perttu Hettula kuvaa rakennetta.

Harkko_2018_10_29_05722
Parvekkeiden teräsrakenteita sekä niitä kantavia rungossa kiinni olevia vetotankoja.

Sisäänvetojen kohdalla on rakenteessa hyödynnetty paljon betonielementtejä. Ylimmällä katolla oleva sauna on puurakennus. Myös kattorakenteet vaihtelevat. Osin on normaalia palkkien ja ontelolaattojen päälle villalla ja vedeneristeellä tehtyä kattoa. Terassialueilla on käännettyjä kattoja. Oman lisänsä rakenteiden suunnittelijoiden työn monimuotoisuuteen ovat tuoneet siis talotekniikkakuilut ja luhtikäytävät.

Harkko_2018_10_29_05735
 Ylhäällä Harkossa on ”erillistaloja”, joissa huonekorkeus on kolme metriä.
 

Teräsrakentajalle mieluisa päänavaus

Ruukin Samu Pokela on iloinen, että asuntorakentamisessakin on uskallettu astua ulos vanhasta ja totutusta ja tehdä se nimenomaan asukkaiden hyvää ajatellen.

-Rakentajan kannalta toimitusvarmuus,toimitusajat sekä väliseinien joustavuus ovat varmaan keskeisiä lähtökohtia. Lisäksi EKEä miellytti, että otimme vastuun myös betonielementtien asennuksesta. Tämä onkin ollut omalle asennusryhmällemme hyvä keikka sekä päivittää että lisätä asuntorakentamiseen liittyvistä osaamista. Todella mielellämme teemme asuntokohteitakin, jos rakentajia kiinnostaa astua perinteisen laatikon ja läpeensä totuttujen tapojen ulkopuolelle. Tämä oli kaikkineen vajaan 200 tonnin terästoimitus ja kuvaa myös sitä, että haluamme ja pystymme tekemään eri kokoisia hankkeita, Pokela toteaa.

-Täydentävää rakennetta meiltä onmennyt parvekkeiden tukirunkoihin ja kannatukseen, IV-kuilujen runkoihin ja julkisivuihin sekä puuverhousten tukirakenteisiin. IV-kuilut oli kustannustehokas ja nopea tehdä tuotteillamme lämmöneristysvaateet tyydyttäviksi. Palokatkona toimii keskellä olevabetonielementti. Parvekkeiden lipat, kaiteetyms. tekee eri asennusryhmä. Parveke-elementin kantatusta profiilista tehty runko ei kuulu Ruukin toimitukseen, Samu Pokela sanoo.

-Kun rungon asennus tehtiin pihalta nosturilla, joka piti saada naapuritontin kautta pois tiettyyn päivään mennessä, oli parveketyö viisasta jättää jälkikäteen tehtäväksi kevyemmällä kalustolla kadulta päin. Runkoasennuksissa vinot kulmat ovat tuoneet haasteita. Massiivisia betonielementtejä on pitänyt nostaa aika ei-optimaalisestikin. Itse teräsrungon osalta nostot ja varastointikin olivat helppoja, mutta betonielementtien osalta logistiikka ja asennus ovat vaatineet huolellista suunnittelua, Pokela kertoo.

Harkko_2018_10_29_05738
Jaksaa tätä maisemaa, joka AsOy Harkon asunnoista ja terasseilta aukeaa, katsella syyshämärässäkin. Maisema elää ja uudistuu koko ajan vuodenaikojen ja vuorokaudenaikojen vaihtuessa. Kruununsillat yhdistävät aikanaan Kruunuvuorenrannan keskustaan aivan Harkon vierestä.

-Vaikka kohde on teräskiloiltaan aika pieni, on detaljeja ollut paljon. Työn pohjana on ollut hyvä suunnittelu, josta erityiskiitos Swecolle. Valmistus on tehty konepajallamme mahdollisimman paljon esivalmistettuina tilatuista osista. Käytännössä olemme tilanneet putket ja levyt pääosin SSAB:lta valmiiseen mittaan tehtyinä. Levyosat on toimittanut esivalmistettuina Tibnor Oy. Tämä on ollut hankinnoissa iso linja, Pokela lisää.


Teräsrungon tuoteosana -sivulle >>